Miksi sinä suosit suomalaista?
3155
suosii suomalaista, koska...
  • Maistuu paremmalta
  • Puhtaampaa ja turvallisempaa
  • Luo työpaikkoja ja ylläpitää hyvinvointia Suomessa
  • Lähiruokaa
  • Haluan tukea suomalaista tuotantoa
  • Vastuullisesti tuotettua ruokaa
  • Maut ovat tuttuja ja hyväksi havaittuja
  • Suomalainen tuotanto on eettisesti vahvalla pohjalla
  • Suomalainen ruoka on tuotettu ympäristöä kunnioittaen
Osallistu kertomalla mielipiteesi.
Osallistu
  • Etusivu
  • Faktaa
  • Onko Suomi omavarainen?

  • Miten omavarainen Suomi on elintarvikkeissa?


    Suomi on lähes tai täysin omavarainen muun muassa maitotuotteissa, leipäviljassa, kananmunissa, sianlihassa ja naudanlihassa (lähde: Tietohaarukka 2014). Se tarkoittaa, että suomalainen maatalous kykenee tuottamaan näitä raaka-aineita kuluttajien tarpeita vastaavan määrän.

    Omavaraisuus on monitahoinen asia

    Ruokatuotannon omavaraisuus on kuitenkin paljon muutakin kuin maatalouden tai elintarviketeollisuuden tuotantokykyä. Suomi on pitkälti riippuvainen monista muualta tuotavista hyödykkeistä, kuten energiasta ja polttoaineista tai vaikkapa maatalouden käyttämistä rehuista ja lannoitteista. Esimerkiksi kotimaisen maitolitran tuottamiseen saatetaan tarvita ulkomailta tuotuja lypsykarjan rehuja, joihin on käytetty ulkomaisella typpilannoitteella kasvatettua viherrehua, jota puolestaan on korjattu ulkomaisella traktorilla, joka on saanut käyttövoimansa ulkomaisesta polttoaineesta. Täyteen omavaraisuuteen ei ole mahdollista – eikä edes järkevää – pyrkiä.

    Mitä on suomalainen ruoka?

    Ruuan suomalaisuutta voi tarkastella raaka-aineiden alkuperän, tuotteiden valmistuksen sekä reseptiikan alkuperän näkökulmasta. Ruokaa voidaan kutsua suomalaiseksi vaikkapa silloin, kun vähintään kaksi edellä mainitusta tekijästä täyttyy.

    Suurin osa Suomessa valmistettujen ruokien ja juomien raaka-aineista on kotimaista alkuperää. Kaikkia elintarviketeollisuuden tarvitsemia raaka-aineita ei kuitenkaan ole saatavilla Suomesta. Tuontiraaka-aineita ovat luonnollisesti esimerkiksi riisi, kaakao ja appelsiinit, mutta myös ruista ja sokeria joudutaan tuomaan, koska kotimaista raaka-ainetta ei ole saatavilla riittävästi. Siitä huolimatta Suomessa jalostettujen elintarvikkeiden kotimaisuusaste on peräti 82 prosenttia.

    Huoltovarmuus korostuu häiriötilanteissa

    Suomen elintarviketuotanto kytkeytyy monin tavoin kansainväliseen talouteen ja sen haavoittuvuuteen, minkä vuoksi maamme huoltovarmuudesta huolehditaan. Elintarviketalouteen suoraan liittyviä järjestelyjä ovat esimerkiksi tuontirehuraaka-aineiden, torjunta-aineiden sekä siemen- ja leipäviljan varmuusvarastot. Normaalioloissa hyvin toimiva ja tehokas elintarvikeketju on häiriöille altis. Häiriölähteeksi ei tarvita suuriakaan poikkeusoloja – riittää, että vaikkapa syysmyrsky kaataa puita voimalinjoille ja sulkee teitä, flunssakausi kaataa kuorma-autojen kuljettajia sairasvuoteille, tulipalo tuhoaa elintarviketehtaan tai sähkökatkos pimentää kaupan logistiikkakeskuksen.

    Elintarviketeollisuuden yritykset huolehtivat osaltaan siitä, että tiukan paikan tullen suomalaiset saavat välttämättömän ravitsemuksen edellyttämät elintarvikkeet. Pitkään jatkuvassa kriisissä elintarviketeollisuuden ja kauppojen tuotevalikoimaa jouduttaisiin ehkä kaventamaan. Ruokahuollon turvaaminen ei kuitenkaan edellytä valtavia varastoja, vaan huolehtimista normaalin koneiston toimimisesta ja tuotantokyvystä.